Joulu

Olemme aina viettäneet perheemme joulua kotona. Omassa kodissa haluamatta mennä mihinkään muualle. Tänä vuonna teimme poikkeuksen. Nähtäväksi jää palaammeko ensi vuonna perinteiseen tapaamme vai onko tämä uuden tavan alku.

Saimme nauttia aivan ihanan rauhallisesta ja tunnelmallisesta joulu aatosta Miehen vanhempien luona.

Hyvää jouluruokaa tuli jälleen kerran syötyä liikaa, lämpimiä glögejä juotua monta ja joulukahviksi nautimme todella hyvää kahvia, naisten pankin kahvia torttujen kera.

Joulupukkikin löysi meidät. Lapset ilahtuivat niin, että nuorimmainen lauloi jopa ujouden puuskan hellittyä joulupukille hennolla äänellään joululaulun.

Lapset saivat paljon lahjoja, isoja ja pieniä. Joskus arveluttaa, että valtava lahjamäärä ei ole hyväksi, mutta tänäkin vuonna tontut olivat miettineet todella oivallisia ja hyviä lahjoja, jotka sopivat täysin lasten mieleisiin leikkeihin.

Joulupukki muisti jopa koiraamme, joka sai ehdän luun, mikä lumosi Koiran loppuillaksi. Ennen kotiin lähtöä Koiralla oli kiire ulos .. piilottamaan luunsa meiltä muilta. Ei arvannut, että vakoilemme toimitusta ja näimme kun luu piilotettiin ulkojoulukuusen alle lumeen. Sieltä Vaari haki sen talteen, jotta se lähtisi mukaan kotiinkin.

Joulupäivän vietto on alkanut aamiaisen jälkeen siten, että Nuorimmainen katsoo parhaillaan Helinä-keiju dvd:tä ja vanhin lapsista lukee uutta kirjaansa. Jossakin vaiheessa alkaa avaruusraketin rakentaminen ja ristipisto ompelustyön tekeminen.

Uloskin pitäisi ehtiä vaikka hiihtämään.
-

Savoksi

Jouluevankeliumi Savoksi

1 Annapaha ollakkaa, niin siihe aekaa anto keisarj Aakustus semmosen ukaasin, että koko mualima on pantava verolle.

2 Tämä olj sillonj ensmäenen kerta ja se sattu Kuiriniuksen toemiissa Syyrijan piätoplokkaana.

3 Kaekki lähtivättii ihan sillä töen verokirjaan räntättäviks itekuhhii ommaan kaapuntiisa.

4 Niimpähän lähti Joosehvikkii Kalilejasta Nasaretin kaapunnista ja mänj ilimottaatummaan veroherroelle Juuteaan, Tuavetin kaapuntiin Peetlehemmii, se ku olj niät sen Tuavetin sukukieppiä.

5 Reissun piälle se lähti yhessä morsijamesa Marijan kanssa, jokolj jo pieniin päe.

6 Marijan synnyttämise aeka tuljlii heijjän siellä olleessa,

7 ja niinpä hiän tehhä pyöräätti poeja, esikoesesa, kieräsj hänet kapaloon ja panj elukkae aperuuhee, koskapa kievarjtalo olj jo tikaten täännä.

8 Sillä seovulla olj paemenia vahtimassa yöllä katraetaa.

9 Siinä silimänkuvvaemassa heijjä eissään seiso Herran enkelj, ja Herran kirkkaas levittiin loestamaa iha ympäriisä. No sehän panj paemenet pelekeemää,

10 mutta enkeljpä raohottelj heitä: "Elekee tok veikkoset pelätä tyhjee! Minähä ilimotan teille oekeestaa ilosanoman, ison ilon kaekelle kansalle.

11 Tänäpäevänä on teille tuolla Tuavetin kaapunnissa syntynnä Vapahtaja, jokon Ristus, Herra.

12 Ja tämmöse osviita annan nyt teille: työ löyvättä lapsen kapaloetuna aperuuhessa makkoomassa."

13 Siinä samassa olj enkeli ympärillä emä joukko taevaallista sotaväkkee, joka ylisti Jumaloo sanomalla:

14 "Jumalan on kunnija korkeoksissa, muan piällä raoha immeisillä, joehen kansa hiän ei vihhoo pie."

15 Ja kun enkelit olivat palastanneet takasi taevaaseesa, paemenet piättivät keskenää: "Nyt piätäpahkoo Peetlehemmii! Sielläpähän nähhää, mittee toennii on tapahtunna ja mittee Herra tuassa äskö Ilimotti."

16 Niin hyö lähtivättii kiireen vilikkoo ja löytivät Marijan ja Joosehvin ja lapsen, joka aperuuhessa muata köllötti.

17 Tätä katellessaa hyö nyt kertasivat, mittee heille tästä poejasta olj jo puhuttu.

18 Kaekki olivat paementen tarinoeta kuullessaa iha ällistyksissää.

19 Mutta Marija panj nämä kuulopuhheet tapahtunneesta tamalikkoon mieleesä ja vatvo niitä sitte iteksee aejan kansa.

20 Paemenet palasivat takasi työmualleen kiitellen ja ylistellen Jumaloo nyt siitä, mittee olivat suanna kuulla ja nähhä. Kaekki olj ihan rikulleen niin kun heille olj iliminierattu.

"Kiäntäjä:" Kotiseutuneuvos Unto Eskelinen, Kuopio
Lähde: http://www.lapinlahti.net/lapinlahti/jouluevankeliumi.php

Sukututkimus harrastukseni puitteissa löytämänäni joulu evankeliumi.
-

Mitä tarkoittaa kaksikielinen koulukeskus?

Loviisassa keskustelu uudesta koulukeskuksesta on tahallaan tai tahattomasti viety asian ytimestä sivuraiteille.

Aihe kaksikielinen koulukeskus ei tarkoita koulua, jossa suomen- ja ruotsinkieliset lapset olisivat yhdessä saman käytävän varrella, vierekkäisissä luokissa tai edes samassa luokassa. Ei missään nimessä. Miksi tuodaan esiin tälläisiä väitteitä?

Kaksikielisellä koulukeskuksella tarkoitetaan koulua jossa kaksi eri kieltä toimivat vain samassa RAKENNUKSESSA. Kieli ryhmillä on kuitenkin omat toimintansa, erilliset välitunnit ja myös henkilökunta. Annetaan jokaisen lapsen oppia omaa äidinkieltään rauhassa!

Idean ydin, kustannussäästö, syntyy yhteisistä tiloista joita kieli ryhmät voivat käyttää erikseen tai yhdessä kuten liikunta- ja juhlasalia, ruokalaa ja erityisaineiden tiloja.

Kuntatalouden realiteettien edessä sijoitetaan mieluummin opetukseen, betoni seinien sijaan.

Kieliryhmät voivat halutessaan tehdä yhteistyötä vapaaehtoisuuden pohjalta yhteisessä RAKENNUKSESSA. Tälläin erikieliset lapset oppisivat tuntemaan toisensa mutkattomasti. Tulevaisuuden Loviisaan kasvaisi aikuisia, joilla olisi avoin ja avara mieli kaikkia ”kulttuureja” kohtaan.
-

Mainostin

Syksyn kunnallisvaaleihin liittynyt vaalirahoitusilmoitus on nyt postitettu valtiontalouden tarkastusvirastolle. Olen uudessa Loviisassa sdp:n valtuutettujen pitkässä jonossa varavaltuutettu sijalla 13:toista. Epäilen suuresti, ettei tule sellaista päivää jolloin minut kutsuttaisiin tässä ominaisuudessa valtuuston kokoukseen. Joten en myöskään pitänyt ilmoitusta niin tärkeänä että olisin kiirehtinyt sen kanssa.

Lähdin ehdokkaaksi, koska olin perin juurin tyrmistynyt kunnan, valtuutettujen ja virkamiesten toimiin. Halusin muutosta.

Valitettavasti uuteen valtuustoon ei tullut riittävästi uusia muutoksen käynnistäjiä kuten toivoin. Mutta äänestäjät, vaalihuoneessa käyneet ja ne jotka jäivät kotiin valitsivat nämä edustajat joten kansalaiset ovat saaneet mitä ovat halunneet.

Ehkä olen nyt vähän tylsä. Jokainen uusi valtuutettu varmasti ymmärtää velvollisuutensa koko kuntaa ja sen asukkaita kohtaan hoitamalla asioita kaikin puolin järkevästi, tasapuolisesti ja taloudellisesti.

Kunnallisvaali mainontaan voi käyttää vähän tai paljon rahaa riippuen miltä kantilta asiaa katsoo. Kun kerran lähdin ehdokkaaksi ajattelin nolla budjetin sijasta käyttää rahaa mainostamiseen niin, että ihmiset löytävät minut ehdokkaiden joukosta ja voivat hieman pidempään miettiä olenko se henkilö jota he voivat äänestää.

Paras keino oli siten tehdä jaettava vaalimainos ja laittaa lehtiin ilmoituksia, joiden kautta kuntalaiset voivat tutustua minuun esim. blogikirjoittelun kautta.

Minullahan on niin omaperäiset ajatukset ettei niitä ihan muutamalla sanalla voisi edes kuitata :)

Käytin kunnallisvaaleissa omaa rahaa mainostamiseeni 1260,49 Eur, josta osa 317,00 Eur on sdp:n kunnallisjärjestön tukea. Summa meni A4 mainoksiin ja viimeisen kahden viikon aikana ennen äänestyspäivää pieniin sanomalehti ilmoituksiin kolmessa eri mediassa, Loviisan sanomat, Östra Nyland ja Vartti.
-

Hyvä tavaton!

Nyt on aivan turha harmistua!

Loviisan sanomissa kirjoitetaan tänään, että Loviisan kaupungin tilintarkastaja on joutunut huomauttamaan kaupunkia vanhentuneesta tavasta jakaa käyttövaroja hallinnon henkilöille ilman, että henkilöiden tarvitsee toimittaa kuitteja tai selvityksiä mihin varat on käytetty.

Tämä on ennenkuulumaton tapa!

Hyvänen aika, jos jo pieni yksityisyrittäjäkin ymmärtää ja hänen täytyy säilyttää verottajaa varten liiketoimintaansa liittyvät KAIKKI tositteet esim. parkkiautomaatin maksukuitin tai tarjoamansa aterian sisäfilepihvin kauppakuitin niin onhan jo kumma ettei kaupungin hallinnossa voida vaatia samaa käytäntöä.

Kun kysymys on kuntalaisten verorahoista on äärimmäisen tärkeätä hoitaa kirjanpito ja rahojen käyttö lain kirjaimen mukaan ja mieluummin vielä vähän paremmin kuin vähän niin ja näin.

Hyvä tavaton, nyt vastuu ja järki käyttöön ja holtittomuus seis. Kiitos, saanko kuitin.
-

Parkki aika

Loviisassa toivotaan asiakkaiden piipahtavan keskustassa ostoksilla ja asioilla nopeasti.

Tähän johtopäätökseen päätyy helposti, sillä Loviisan ostoskaduilla Aleksanterinkatu, Kuningattarenkatu sekä osittain Karlskronabulevardilla saa auton pysäköidä parkkikiekolla vain tunniksi.

Tunnin parkki aika ei kannusta viivähtämään ja kiertelemään kadun liikkeissä. Tässä ajassa ehtii käydä yhdessä tai kahdessa liikkeessä riippuen asioinnin laadusta mutta heräteostoihin ei enää löydy aikaa eikä ostosten jälkeen kahvikupposeen kadun kahviloissa.

Kuinka monesti on sallittua käydä lisäämässä aikaa parkkikiekkoon …

http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Paivan-Puheenaihe/Miksi-parkkikiekon-aikaa-ei-saa-muuttaa

Loviisan kaupungin ei pitäisi hankaloittaa pysäköintirajoituksilla liikaa asiakasvirtojen saapumista kaupunkiin. Loviisan ostoskatujen lyhyt parkkeeraus aika vaikuttaa varmasti yrittäjien kassoihin.

Kaupungin keskustan pysyminen vireänä tulisi olla kaupungin elinkeinostrategiassa korkealla. Asiakkaat lähtevät helposti suuriin ostosparatiiseihin helpon parkin, liike ryppäiden ja helppouden vuoksi joissa ostokset saa kärryillä autoon lämpimässä hallissa.

Itselläni oli ajatus viipyä hieman pidempään kyseisten katujen liikkeissä, mutta toisin kävi. Tunnissa ehdin käydä yhdessä liikkeessä ja kahvikupposella. Sitten olikin jo tunti vierähtänyt ja kiirehdin autolle. Jäivät kiertelyt muissa liikkeissä, sääli. En ollut sillä tuulella, että olisin ryhtynyt autolle uutta parkkia etsimään ja kävelemään takaisin samaisille kaduilla. Ehkä jokin toinen päivä.

Tietysti auton voi jättää hieman kauemmaksikin, mutta aina se ole mukavaa, etenkään jos ostoksia on runsaasti että painavia. Kyllä ne ostokset jäävät tekemättä minulta, jos joudun niitä pinnistellen ja ponnistellen raahaamaan autoon pidemmän matkan.

Mikä ajatus Loviisassa on ollut päätettäessä näille kaduille pysäköinti aika.

Toivoisin, että Loviisassakin mietittäisiin kahden tunnin parkkikiekko aikaa kyseisillä kaduilla kuten Porvoossa on yleisesti monessa paikkaa.
-

Oikeus lähikouluun

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus lähikouluun, sen tukeen ja tasaveroiseen opetukseen vammasta riippumatta.

Suomessa on onneksi kehittymässä oppivelvollisuuden piirissä inkluusioksi kutsuttu suuntaus eli yleisopetus- ja erityisopetusluokkien sulauttaminen toisiinsa yhdeksi yhtenäiseksi kouluksi. Inkluusio tulee halvemmaksi kuin nykyinen segregoiva järjestelmä.

”Lapsen ei tule muuttua vaan koulun. Jos koulu ei ole sopiva lapselle, niin koulun tulee sopeutua lapselle sopivaksi.” Petri Mustonen lääkäri Uni. Tampere, puhuttaessa inkluusiosta.

Kaupungin- tai kunnanvaltuuston tehtävä on antaa sivistystoimen talousarvioon ja budjettiin riittävästi varoja, jotta jokaisen oppilaan on mahdollista opiskella lähikoulussaan.

Valtion tulee valvoa, että kunnat noudattavat tulevaa perusopetuslain muutosta. Erityisopetuksen painopistettä siirretään kouluissa varhaisempaan puuttumiseen tehostetulla tuella. Tuki olisi tukiopetusta ja vain osa-aikaista erityisopetusta.

Lisätään riittävä oppilashuolto, erityispedagogiikan käyttö, ja koulunkäyntiavustajat esim. luokittain niin koulun arki sujuu hienosti.

Moni kunta on harjoittanut oppilaiden vammakeskeistä luokittelua, joka ei kuitenkaan perustu lakiin tai säädöksiin. Perusopetuslain muutos muuttaa rahoituksen, joten kunnat eivät enää saisi erityisopetus siirroista lisärahaa. Tämä lisäraha on varmasti ylläpitänyt turhiakin siirtoja.

"Erityisluokat eivät nähtävästi koskaan ole saaneet tukea tieteeltä tai tutkimukselta." Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professori Timo Saloviita.

Miksi erityisopetuksen tarve suomessa (8%) on kasvanut muihin pohjoismaihin (2%) verrattuna niin huimasti.Varmasti vastauksia löytyy vino pino kuten 1990-luvun valtakunnalliset säästötoimenpiteet koulutoimissa, vanhempien elämäntapa jota yhteiskunta ja yrityselämä vaatii, hullu kuluttaminen, ruokavalio, perimä ja moni moni muu syy.

"Erityisopetuksen tarpeessa oleville täytyy taata pääsy tavallisiin kouluihin, joissa heidän tarpeisiinsa täytyy vastata lapsikeskeisen pedagogiikan avulla". 92 maan hallitukset Suomi mukaan lukien sekä 25 kansainvälistä järjestöä. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCON kansainvälinen huippukokous. Salamanca, Espanja 10.6. 1994.
http://www.vane.to/salamanca.htm
-