Loviisan kaupunki lupaa turvata hyvät ja laadukkaat palvelut kuntalaisilleen. Maamme hallintolaki velvoittaa kuntaa kohtelemaan kuntalaisia tasapuolisesti (1 luku 1-3§, 2 luku 6§). Yhdenvertaisuus laissa kunnan viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää jokaisen kuntalaisen yhdenvertaisuutta riippumatta asukkaan iästä, sukupuolesta, kielestä, terveydentilasta (6§) jne.
Olemme seuranneet Pernajan kunnan koulukyyditys järjestelmää vuodesta 2001 lastemme aloitettua koulutiensä. Koulukyyditys järjestelmässä oli piirteitä, jotka eivät kestäneet julkista tarkastelua. Päätimme lopulta puuttua kunnan lastemme selvästi epäsuotuisampaan asemaan asettamisesta toisiin samanikäisiin kylämme lapsiin nähden (yhdenvertaisuuslaki 1 luku 1§, §).
Syksyllä 2009 teimme selvityspyynnön ja oikaisuvaatimuksen lapsiamme syrjivästä koulukyyditys järjestelmästä kunnan sivistyslautakunnalle. Koulumatkan pituuden niin edellyttäessä suomenkielisen esikoulun oppilaat kulkivat taksin noutopaikalle 3 km saakka syyskuuhun 2009 saakka. Perusopetuslaki 32§ vuodesta 2004 velvoittaa kunnan hoitamaan esikoulukuljetuksen matkan ylittäessä 5 km, kunnallisen päivähoidon ulkopuolisille lapsille, kotoa suoraan esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin.
Suomenkielisen Koskenkylän koulun 1. luokan oppilaat kulkivat 3 km saakka taksin noutopaikalle ja –paikalta kotiin. Koskenkylän koulun 2-6.luokan oppilaita vaadittiin kulkemaan koulumatkansa ainoastaan linja-autolla. Lapset kulkivat siis 3-5 km saakka oli sitten kesä tai talvi; lunta, ehkä auraamaton, valaisematonta kylätietä linja-autopysäkille/-ltä. Samaan aikaan ruotsinkielisen Forsby skolanin esikoulu - 6.luokan oppilaat kulkivat koulumatkansa taksilla kotipihalta koulun pihalle ja päinvastoin.
Pernajan kunnan sivistyslautakunta ei tehnyt muutoksia tasavertaiseenpaan suuntaan. Oikaisuvaatimuksen päätöksen mukana saimme valitusosoitteeksi Helsingin hallinto-oikeuden. Puolen vuoden odotuksen jälkeen Helsingin hallinto-oikeus ilmoitti meille ettei se tutki kunnallisvalitustamme, koska koulukyyditys järjestelmästä oli olemassa vain kunnan yleisluonteiset ohjeistukset, joista ei voi valittaa (hallintolaki II osa 7 luku 48-49§). Valitusprosessin aikana emme huomanneet kunnan käsitelleen yksinomaan yleisluonteisia ohjeistuksia. Ohjeistuksissa ei käynyt ilmi arjen todellinen käytäntö (perustuslaki 2 luku 6§, 22§). Kuntalaisen mahdollisuus valittaa lastensa syrjivästä kohtelusta oli siis mahdoton tehtävä!
”Vanhoissa kunnissa tehdyillä päätöksillä on sisältönsä mukainen merkitys siihen saakka, kun mahdollisesti on tehty uusia päätöksiä uudessa kunnassa” (kunnat.fi). Vanhojen kuntien, kuten lakkautetun Pernajan, päätökset ja velvoitteet eivät ole periaatteessa voimassa 1.1.2010 jälkeen.
Uuden Loviisan arvoisat virkamiehet ja -naiset, lautakuntien jäsenet ja kunnallispoliitikot ovat voineet vuoden 2010 alusta lähtien rakentaa kaupungistamme jokaista kuntalaista kunnioittavaa tasa-arvoista yhteisöä jossa noudatetaan tarkoin maamme lakeja ja yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa. Puolueiden hiljainen hyväksyntä näennäisesti puolueettomalla käytännölle sekä yhdistyksien hiljaisuus sopimuksille joissa vertailukelpoisessa tilanteessa kaikilla kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta samoihin etuisuuksiin ja valinnan mahdollisuuksiin on paljon puhuvaa.
”Kaksikielisen kunnan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset siitä, miten kunnassa annetaan palvelut samanlaisin perustein eri kieliryhmiin kuuluville asukkaille” kuntalaki 7 luku 50§. Loviisan kaupungin koulukyyditys palvelut eivät eroa Pernajan kunnan järjestelmästä. Koulukyyditys palvelu jatkuu tänäkin päivänä samanlaisena kuin ennen kuntien yhdistymistä 1.1.2010. Mikään ei ole muuttunut!
Ainoastaan Koskenkylän koulun 1-6. luokan oppilaiden koulukyyditykset huononivat syksystä 2010 jolloin myös 1. luokan oppilaat siirrettiin linja-auton kyytiin (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Forsby skolanin esikoulu- 6. luokan oppilaat käyttävät edelleen koulutaksia.
Kaupungissamme on käytössä mittari, joka kertoo suomenkielisten olevan paljon kykeneväisempiä selviytymään asioista joista ruotsinkielinen ei selviydy. Ruotsinkieliset tarvitsevat enemmän tukea mm. koulukyydityksissä. Mittari kertoo suomenkielisen ala-aste ikäisen lapsen pystyvän kulkemaan 6 km ja yli päivässä linja-autolle/-lta, mutta ruotsinkielinen samanikäinen lapsi ei kykene käyttämään linja-autoa saatika edes kävelemään päätie 170:ltä 1 km matkan koululle ja takaisin linja-autopysäkille.
Tämä on surullista. Meidän on kovin vaikeata sympatiseerata maamme vähemmistökielen taistelua oikeuksistaan tämänkaltaisten tapauksien vuoksi. Keneltäkään emme ole vaatimassa palveluita pois vaan toivomme Loviisan kaupungin tekevän pian päätöksen saattaa myös Koskenkylän koulun oppilaat koulutaksin käyttäjiksi yhdenvertaisesti Forsby skolanin oppilaiden kanssa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti