sunnuntai, toukokuu 29, 2011

Pakko ja pakko

Suomessa on käyty viimeisen vuoden aikana hyvin vilkasta kielikeskustelua. Puheenvuoroissa on käytetty sanoja valinnaisuus ja pakko. Mitä kieliä peruskoulussamme kuuluu opiskella?

Suomessa äidinkielen jälkeen yksittäisillä lapsilla tai perheillä ei ole paljonkaan sananvaltaa koulussa opiskeltavista muista mahdollisista kielistä.

Opiskeltavat kielet valitsee kunta tai valtiovalta politiikallaan. Toisin sanoen voidaan jo tältä pohjalta puhua pakkokielistä.

Pakkokielisyys on johtanut siihen, että poliittisella voimalla ruotsi ja englanti kielinä ovat tuhonneet muiden kielten opiskelu mahdollisuuden.

Niin lähellä kuin euroopassa puhutaan kieliä kuten englanti, espanja, portugali, ranska, venäjä, saksa, italia, puola, ukraina, romania, hollanti, unkari, tsekki, kreikka, serbia, bulgaria suurusjärjestyksessä, ruotsi, kroatia, albania, tanska, (suomi), slovakki, sisilia, norja, liettua, bosnia, makedonia ja latvia, joiden taito täällä pohjolassa olisi yhtä arvokasta.

Syystä jos toisesta täällä kotisuomessa ei anneta mahdollisuutta laajaan kieli osaamiseen. Peruskoulun oppilaat massoitetaan opiskelemaan ainoastaan ”hyväksyttyjä” kieliä.

Into, halu ja positiivisuus on kadonnut koko aiheen ympäriltä. Aiheesta saa vain harmaita hiuksia.

Kouluissa opiskellaan kirjaruotsia, jota harva suomessa käyttää. Kotimaamme käyttöruotsi on hyvin murteellista aluettain ja kouluissa, ainakin 1980-luvulla, saatiin oppilas hiljaiseksi ja kieltä inhoavaksi osoittamalla murteista ruotsia puhuva lapsi alimpaan kastiin.

Englanti on suomessa brittienglantia eikä jenkkienglanti ole arvokasta eikä muunlaiset äänneasut ole suotavia. Uskalla tuosta nyt sitten lähteä puhumaan.

Suoraan sanoen kielten opiskelu on masentavaa! Ei iloista. Eikä kielitarjotinta luoda kattavaksi. Kielikeskustelu nojaakin osaltaan tähän juureen ja siitä on hyvin vaikea ponnistaa eteenpäin!

Pakko- tai muidenkaan kielten opiskelu ei voi olla tarkoituksenmukaista eikä suotavaa hyvin varhain alakoulussa kun lapset oppivat yhä myöhemmin ja myöhemmin lukemaan ja kirjoittamaan omaa äidinkieltään vahvasti. Tukitoimet ovat nykyisin riittämättömät parin ensimmäisen kouluvuoden jälkeen.

Tuosta pääsisi uuteen aiheeseen eli peruskoulumme tason alasajo, joka vuosi vuodelta lisääntyy innovatiivisten poliitikkojen toimesta. Mutta ei tänään lisää mietteitä.

0 kommenttia: