Loviisassa asuessaan ikä ja terveys ovat koetuksella tahdosta riippumatta.
Lukemattomat ovat ne tunnit joita kuntalainen joutuu käyttämään huolehtiessaan siitä ettei jää kaupungin jyrän alle. Tilanne on jossain määrin huolestuttava.
Etenkin kun kysymyksessä on lasten turvallisuus ja oikeudet, puhumatta muista kuntalaisille tärkeistä asioista.
Lainatakseni tähän kirjoitukseen paikallislehden haastateltavan lausetta ”kaupungin henkinen asenne oli nihkeä” kuvaa kyllä aika hyvin kaupungin toimintatapoja ja ihmisten niin kaupungin hallinnossa kuin kuntalaisten olla toimimatta tai toimia toisiaan kohtaan rumasti.
Mitä ihmettä me teemme? Millä me muutumme? Mikä lääkkeeksi pahoinvointiin?
0 kommenttia:
Lähetä kommentti