Eilisen päivän Loviisan sanomien artikkeli antaa aihetta pohtia julkisen vallan lain säädäntöä. Koulumatkoilla lasten oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen on laissa jätetty maallikon silmin puolinaiseksi. Koskenkylän koulussa noudatetaan KiVa Koulu- kiusaamisen vastaista toimenpide ohjelmaa. Mutta, lain kirjainta noudatettaessa, lapset ovat koulumatkoilla tämän ohjelman ulkopuolella.
Vastuu lasten turvallisuudesta kuin kasvatuksesta siirtyy koulumatkoilla liikennevälineessä liikennöitsijän vastuulle toisin sanoen linja-auton kuljettajalle.
Linja-auton kuljettajan koulutus vastaa ajoneuvon kuljettamista ei lasten pedagogista kasvatusta. Onko lainsäätäjällä ollut hullunkurinen päivä päädyttäessä nykykäytäntöön.
Lasten häiriökäyttäytymiseen ja ilkeyteen puuttuvat aina ensisijaisesti vanhemmat, toissijaisesti koulu ja lopuksi yhteisö, ”kylä” ympärillä.
Lisääntyvään ja rajumpaan ilkeyteen tarvitaan työkaluja ja kaikilla, myös kouluilla, on moraalinen vastuu selvittää kaikki eteen tulevat ongelmat, lasten ja vanhempien kanssa.
Kiusaamista tapahtuu koulumatkoilla viikottain ellei jopa päivittäin. Selvittäjiksi ei voida jättää toisilleen tuntemattomia vanhempia huutelemaan tonttiensa rajoilla mitä tapahtui ja kumman lapsi on oikeassa tahi väärässä.
Yksityisyyden suoja ei edes myönny vanhempien yhteystietojen luovuttamiseen (puhelin, osoite) joten jätetäänkö lapsen silmissä asia selvittämättä ja annetaan signaali ettei mitään ole tehtävissä ja jos haluat selviytyä iske takaisin ja vielä kovempaa.
Koulun vakuutus kattaa lapsen fyysisen vahingon linja-autossa, miksei lainsäätäjä ole valinnut myös henkiseen kipuun koulua aukaisemaan solmut. Koulu on se, jonka tulee hallita ja ratkaista koulukiusaamiset, myös koulumatkoilla taittaa lapsi sen sitten kävellen, linja-autolla tai taksilla.
